IT:n vastuullisuuswebinaari 14.11. klo 14-15 - KATSO TALLENNE
Mitä sinulle tulee mieleen sanoista vastuullinen IT? Olemme vielä tilanteessa, jossa IT ja vastuullisuus eivät kuulu samassa lauseessa, vaikka IT:n osuus hallinnollisen yrityksen ilmastovaikutuksista on jopa 15% ja maailmanlaajuisesti elektroniikan ilmastovaikutukset ovat suuremmat kuin lentämisen. IT:llä on siis suurempi vaikutus ilmastoon kuin äkkiseltään voisi kuvitella ja näin ollen myös sen potentiaali hiilikädenjälkenä on merkittävämpi.
Olemme keränneet yhden pöydän ääreen IT:n, vastuullisuuden ja kiertotalouden konkareita jakamaan parhaita kokemuksiaan ja näkemyksiään. Keskustelua vetämässä kiertotalouden pioneeri Anne Raudaskoski Ethicalta.
Tallenne webinaarista löytyy sivulta alempaa ja tästä pääset lataamaan uusimman raporttimme IT:n vastuullisuusvaikutuksista.
Ethica
Anne Raudaskoski
Anne Raudaskoski on yksi Suomen kiertotalouden pioneereista ja kansainvälisesti palkitun konsulttiyrityksen Ethica Oy:n perustaja ja strategi. Hän on työskennellyt useiden suomalaisten ja kansainvälisten yritysten kanssa ohjaten niitä kohti kestävää kasvua kiertotalouden keinoin.
Anne on pyörittänyt Circular Design Sprints -kilpailuja useissa Euroopan maissa, aina huonekaluista pakkauksiin, rakentamiseen, elektroniikkaan, tekstiileihin ja elintarvikkeisiin liittyvien yritysten kanssa, vuodesta 2016 lähtien. Tällä hetkellä hän on myös vetämässä vuoden kestävää Circular Design -ohjelmaa 50 suomalaisyritykselle. Annella on yli 20 vuoden kokemus alalta, ja ennen Ethicaa hän työskenteli kestävän kehityksen johtajana Westminsterin yliopistossa Lontoossa.
Ota yhteyttä:
+358 50 341 0881
SwanIT
Tuulia Virhiä
Tuulia Virhiä on SwanIT:n toimitusjohtaja ja perustaja vuodesta 2017. Tuulia on ennen yrityksen perustamista tehnyt pitkän kansainvälisen uran IT-hankkeiden parissa globaalisti erityisesti kehittyvillä markkinoilla Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa.
Kokemuksista rikkaampana, Tuulia on ottanut missiokseen muuttaa IT-maailma vastuullisemmaksi sekä ympäristö ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Kokemuksista syntyi kasvuyhtiö, jonka missiona on luoda aito kiertotalous IT-maailmaan.
Ota yhteyttä:
Code of Conduct
Niina Ratsula
Code of Conduct Companyn perustaja KTT Niina Ratsula on palkittu ja tunnustettu vastuullisen työelämän ja liiketoiminnan vaikuttaja, ja on yksi vastuullisuusteeman kysytyimpiä puhujia Suomessa. Niina on toinen Nordic Business Ethics –aloitteen perustajista, jonka tavoitteena on tuoda faktapohjaista tietoa kestävän työelämän haasteista sekä luoda alusta keskustelulle eettisemmän työelämän rakentamiseksi.
Niina on työskennellyt 15 vuotta eettisen liiketoiminnan, hyvän hallinnon, riskienhallinnan ja vastuullisen yrityskulttuurin parissa pörssiyrityksissä (Nokia ja Kemira) ja viimeiset 5 vuotta luotsannut yrittäjänä Code of Conduct Companyn toimintaa. Niinalla on vahva kokemus eettisten toimintaohjelmien ja vastuullisuusohjelmien rakentamisesta kansainvälisessä ympäristössä. Väitöskirjansa lisäksi Niina on kirjoittanut useita ammattikirjoja kestävän liiketoiminnan saralta.
Lue lisää Niinasta: niinaratsula.com tai kuuntelemalla Niinan luotsaamaa Moraalit(on) podcastia!
Ota yhteyttä:
Microsoft
Mikko Livola
Mikko Livola toimii Microsoftilla Solution Specialistina vastuullaan Surface-laitteet. Mikon vastuualueena ovat erityisesti suuret yritys- ja julkishallinnon asiakkaat. Mikko on aitiopaikalla seuraamassa isojen yritysten ja julkishallinnon muutosta kohti vastuullisempaa IT-laitehallintaa.
Microsoftilla vastuullisuus näkyy kaikessa toiminnassa ja ydinajatuksena on, että teknologialla voi olla laajalti hyvää tekevä vaikutus. Microsoftilla työskennellään kestävän tulevaisuuden eteen, jossa jokaisella on mahdollisuus hyötyä teknologian luomista eduista.
Ota yhteyttä:
+358 50 345 9320
mikko.livola@microsoft.com
Yleisökysymykset
Eikö laitteet ole vain yksi osa IT:n hiilijalanjäljestä?
Kyllä. Ohjelmistoilla, konesaleilla, pilvipalveluilla on myös iso merkitys. Esimerkiksi ohjelmistojen osalta vastuunjako on hyvin vaikeaa, kenelle oikeastaan kuuluu vastuu ohjelmiston ilmastovaikutuksista vai pitäisikö vastuu jakaa ohjelmistokehittäjän ja käyttäjän kesken? Tämä on todella mielenkiintoinen aihe myös, mutta tässä paneelissa keskityimme nyt vain IT-laitteisiin.
Jääkö organisaatioissa IT enemmän suorittavaan tasoon, joten strategisesti sitä ei osata hyödyntää laajamittaisesti vastuullisuus näkökulmasta?
Tämä on juuri yleinen haaste, johon törmäämme jatkuvasti. IT ei ole vielä mukana johtoryhmä tason strategisessa suunnittelussa.
Kuinka paljon voisi laitevalmistajien piikkiin laittaa esiin tulleesta "kertakäyttökulttuurista"?
Vaikea kysymys, kenelle vastuu lopulta kuuluu. Toki voimme kaikki vaatia myös valmistajilta vastuullisuusdataa mm. valmistuksen ajalta, raaka-aineiden hankinnasta, varaosien saatavuudesta, kuinka pitkään laitetta voi päivittää sekä mm. laitteen korjattavuudesta. Voimme myös ostovaiheessa valita kestävämpiä vaikkakin hintavampia laitteita, jotka on suunniteltu korjattaviksi ja useisiin käyttökertoihin. Esimerkiksi yrityskäyttöön suunnitellun laitteen ja muutaman sadan markettiläppärin välillä on eroa mm. komponenttien laadussa. Lue lisää.
Laitteissa myös niihin soveltuvat käyttöjärjestelmät rajoittavat käyttöä ja erityisesti se, että niille ei tule päivityksiä. Kuinka tämä huomioidaan pitkän elinkaaren mahdollistamisessa?
Tämä on tärkeä asia, johon myös EU-direktiivit pyrkivät puuttumaan, joiden mukaan laitteiden ohjelmistot tulee olla jatkossa päivitettävissä vähintään 5 vuoden ajan ja varaosien saatavuus vähintään 7 vuoden ajan. Lue lisää EU:n vaatimuksista.
Tästä aiheesta tulossa lisätietoa tietoturvaan erikoistuneelta asiantuntijalta.
Kenelle kaikille Scope 3 tulee pakolliseksi?
Tätä emme voi vielä tietää. Tällä hetkellä on mooritelty, että CSRD-raportoinnissa Scope 1 ja 2, sekä osa scope 3:sta tulee pakolliseksi ensi vuonna isoille pörssiyhtiöille, 2026 kaikille listatutuneille yhtiöille ja tätä kautta myös arvoketjun toimijoille.
Yleisöstä nousi esille myös tärkeä pohdittava asia:
Scope 3 haaste on se, että yhden yhtiön Scope 3 on toisen yhtiön Scope 1 (esimerkiksi ohjelmistoyhtiöllä ostettu pilvipalvelu on itselle upstream scope 3 ja palveluntoimittajalle scope 1). Näiden päästövastuiden määrittäminen tulee olemaan todennäköisesti jatkossa sopimuskysymys, kuten muutkin vastuujaot.
Kiinnostavaa olisi tietää miten esimerkiksi sustainability-asiat näkyvät hankintahinnoissa?
Tämä on kiinnostavaa ja tulee nousemaan varmasti esille jatkossa myös laitevalmistajien osalta. Mielestämme vastuullisuuden pitäisi olla minivaatimus ja normi eikä kalliimmalla hinnalla saatava etu.
Myös ostajien vaatimukset tulevat viemään asiaa eteenpäin nopeammin ja ajamme myös asiaa, että kilpailutuksissa huomioitaisi enemmän vastuullisuus myös IT-laitehankinnoissa.
Kysymys alun slidesta jossa sanottiin että ICT-sektorin päästöt on 4% ja siinäkin puhuja puhui vain laitteista. Ei kai tuo luku voi olla pelkästään laitteet? Olen nähnyt vastaavia lukuja (yleensä 1-3%) joissa otetaan huomioon esim. koko enterprise IT -sektori tai jopa kaikki IT-alan toimijat.
Elektroniikan (kaikki e-laitteet) osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on 3,7%. Kun esimerkiksi lentämisen on noin 2,3%. E-jätteen määrä puolestaan on ylittänyt jo 50 miljoonaa tonnia vuosittain.
Väittäisin, että suuri osa organisaatioista haluaa toimia vastuullisesti, jos se ei liian vaikeaa. Direktiiveistä tekeminen tuodaan vaikeasti tai joku laskuttaa siitä, että lopputulokseen päästään. Miten nämä saataisiin pureskeltua niin, että tämä olisi organisaatioille helppoa ja mahdollista myös itse toteuttaa?
Me uskomme, että asia on juuri näin! Siksi esimerkiksi vastuullisuusraportointia kannattaa kaikkien tehdä, koska se luo kilpailuetua ja mahdollisuuksia. Sitä ei kannata tehdä vain pakosta.
Kysy meiltä lisää, autamme mielellämme!